Vain lapiotyö on oikeaa työtä, moni ajattelee. Tuomas Enbuske, tuo suosikkiajattelijani, kyseli taannoin Twitterissä eikö ohitusleikkauksen tai iPadin keksijä tehnyt oikeaa työtä? Eikö ajatustyö ole muka oikeaa työtä?
Ajatustyön puolesta liputtaa myös Linus Torvalds: ”Edelleen on niin vaikeaa selittää, miksi on niin kiehtovaa hakata kolme päivää perätysten päätä seinään, kun ei tiedä miten tietyn ongelman ratkaisisi kauniisti. Mutta sitten kun se oikea tapa löytyy, ei mikään vedäkään sille vertoja.” Linus teki oikeaa työtä ja kehitti käyttöjärjestelmän.
Kun käytät aivojas, säästät vaivojas
Myös ajatustyö voi olla laiskaa, joten kannattaa skarpata välillä. Hyvässä tapauksessa pieni ajatustyö nimittäin paljastaa, että mitään työlästä ongelmaa ei oikeastaan olekaan. Loistava esimerkki tästä on nuoren matemaatikon Carl Friedrich Gaussin tempaus, jossa hän kampitti opettajansa määräämän aikaavieväksi suunnitellun läksyn yhdellä algoritmisella idealla. Opettaja halusi oppilaidensa laskevan yhteen kaikki luvut yhden ja sadan välillä.
Gauss meni tarinan mukaan jo viiden minuutin päästä opettajan pakeille oikean vastauksen kanssa ja osoitti, että ei ole kovin järkevää laskea yhteen lukua toisensa perään. Helpomalla pääsee kun tajuaa, että yksi plus sata tekee 101, kaksi plus 99 on myös 101, kolme plus 98 on 101 ja niin edelleen aina lukupariin 50 + 51 saakka. 50 paria joiden summa on 101 tekee 5050.