Tiedätte varmasti myyjät, joilta palvelua tulee vain pyydettäessa ja silloinkin se on tasoa: ”Katso sieltä hyllystä.”
Itse olen törmännyt tähän vastahakoiseen asenteeseen esimerkiksi rautakaupassa asioidessani. Myyjää ei ensiksi saa millään edes näköpiiriinsä ja sitten kun myyjä löytyy, on tällä muuta tekemistä, esimerkiksi huipputärkeä hyllytysprojekti. Kun myyjälle on selvinnyt, että amatööri on ostamassa vain ruuvipussia tai muuta pientä, niin palveluinto ei ole välttämättä edelleenkään noussut sfääreihin.
Myyjä ei saa provikkaa eikä glooriaa muutaman mutterin myynnistä, joten mitäpä sitä vaivautumaan? Surkeat asiakaskokemukset saavat kuitenkin usein näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi ostaja saattaa olla parin vuoden päästä liikkeellä uudemman kerran, esimerkiksi kylpyhuoneremontin tai uuden mökkisaunan perässä. Ja aivan varmasti menee viimeisenä sinne, missä hänen aikaisempaan ongelmaansa suhtauduttiin välinpitämättömästi.
Valitettavasti olen törmännyt samanlaiseen käytökseen myös digitaalisen markkinointiviestinnän saralla. Tarjouspyyntö pienestä askareesta roikkuu kohtuuttoman kauan ja perään saa itse soitella… Mutta myös yritysten välillä vallitsee sama toimintaperiaate – palveluhaluttomaksi osoittautuneen firman nimi löytyy tosipaikan tullen kontaktilistan sijaan mustalta listalta.
PS. Tiedän että rautakauppa-asenne on ikävä yleistys. Pahoittelut kaikille mukaville ja asiansa osaaville rautakaupan myyjille – kanssanne on ollut ilo hieroa ruuvikauppoja.