Buffetähky

Buffetähky johtuu yleensä siitä tavasta jolla kaikkea buffetissa olevaa ängetään samalle lautaselle surutta päällekkäin, allekkain ja sekaisin. Itsekin olen syyllistynyt tähän ja se ei ole kaunis näky. Tai tunne.

Tällä kertaa tarkoitan buffetähkyllä kuitenkin jotain muuta. Sitä että olen aivan täynnä buffetteja. Buffetit, ainakin ne buffetit jossa olen onnekkaasti päässyt syömään ovat yleensä melko samanlaisia. Aina. Kaikkialla.

Kyllähän se pääruoka saattaa vaihtua (uu tällä kertaa olikin naudan paahtopaistia porsaanpaistin tai valkosipulitomaattikuivakanakönttysen sijaan). Ja alkuruuissakin on joskus variaatiota (ahaa maksapasteijaa graavatun lohen sijaan..) mutta pohjimmiltaan ne ovat aina samaa. Keskinkertaisesti tehtyä ruokaa joka tarjoillaan puolihuolimattomasti periaatteella syö-niin-paljon-kuin-napa-vetää-koska-maksoit-siitä-juuri-kohtuuttomasti.

Missä ovat buffetit jotka tarjoaisivat rajatumman määrän tarjoomuksia mutta laadukasta! Vasta tehtyä, tuoretta ja paikalle yksilöllistä ruokaa. Sellaista jota ravintola voisi harkita pitävänsä myös annoksina. Tällaisen paikan avaaja (tai minulle vihjaava, sillä en epäile etteikö näitäkin paikkoja voisi olla olemassa) saa ikuisen kiitollisuuteni niskoilleen.

Mutta varoitan, jos näen siellä palankin kuivahtanutta pseudo-tomaattisessa liemessä uivaa kananpalaa riisillä tai ylikypsennettyä naudan paahtopaistia tulee tupenrapinat.

p.s. Tupenrapinat????