Ennen 70-lukua ulkomaalaisena esiintyminen on ollut kuulema hyvänä pidetty tehokeino ja huomion herättäjä mainonnassa sekä myynnissä. Kansainvälistyminen on kuitenkin hiljalleen nakertanut tällaisen toiminnan uskottavuutta. Alleviivaako hoono soomi -hahmo sanoman uutuutta ja kiehtovuutta vai onko kyseessä pelkkä rasistinen pilailu?
Rikolliseen mieleen paneutuneen psykiatri Hannu Lauerman mukaan vieraan korostuksen käyttö on ollut leimallista niin Englantia 1700-luvulla tiedemiehenä kiertäneelle huijarille Gustavus Katterfeltolle kuin australialaisena hypnoosiprofessorina 1970-luvun Suomessa esiintyneelle Olliver Hawkille (eli Erkki Olavi Hakasalolle).
2010-luvulla aksenttipelleily on tehnyt kuitenkin paluun (vai katosiko se edes minnekään missään välissä?) Ironiaa vai ulkomaista eksotiikkaa huumorilla höystettynä? Niin tai näin, ranskalaisittain valmistettu yynilöhi on varmasti parempaa!
Samoin italialaisen suvun hyväksymä pastakastike.
Kaverigallupin mukaan nämä ovat sekä ärsyttävimmät, että mieleenpainuvimmat mainokset, mitä tv on viime aikoina tarjoillut. Huomioarvo on siis pysynyt tapissa, vaikka ajat ovatkin muuttuneet.
Eilen juuri kaupassa kävellessäni ja uunilohta suunnitellessani huomasin tietoisesti kiertäväni creme bonjuurit ja muut tuorejuustot kaukaa. Analysoin sitten siinä kalatiskin luona että miksi, ja tuon mainoksen vaikutus (ei ehkä ihan sellainen jota mainostaja toivoisi) oli aika selvä.