Yksinkertainen on myyvää. Yksinkertaiset tuotteet iskostuvat käyttöömme. Yksinkertaistaminen pelasti Applen kuilun partaalta ja nosti Googlen hakukoneiden ehdottomaksi ykköseksi.
Yksinkertaisten tuotteiden suunnittelussa on kyse vähentämisestä, oleellisen esiin kaivamisesta. Nykyään moni uskoo kaikesta evidenssistä huolimatta “enemmän on enemmän” -ideologiaan. Jos esimerkiksi Microsoftin toimisto-ohjelmista vähennettäisiin 75% ominaisuuksista, niin luulenpa että 95% käyttäjistä olisi tyytyväisempiä. Tuotteista tulisi hivenen ymmärrettävämpiä ja käytettävämpiä, kenties ne alkaisivat muistuttamaan hieman Google Docsia, jonka teksturiin tätäkin tekstiä naputtelen.
Appleen palatakseni, kannattaa kuunnella Steve Jobsia vielä haudan takaakin:
“Innovation is not about saying yes to everything. It’s about saying no to all but the most crucial features.”
Digitaalinen maailma ottaa usein mallia analogisesta todellisuudestamme, mutta onnistuu turhan usein hukkaamaan vallitsevan yksinkertaisuuden. Digitaalisuuden mahdollistamat lisäominaisuudet pilaavat monta tuotetta.
Esimerkiksi wanhan ajan mikroaaltouuneja osaa käyttää lapsikin – säädetään vain teho ja aika ja sitten menoksi. Mutta mietipä työpaikan taukohuoneen digitaalista mikroa: nappeja ja piippausta riittää, mutta ruoka ei lämpene tai sitten se alkaa muistuttamaan laavaa. Näyttö vilkuttaa jotain ja pitäisi varmaankin etsiä käyttöohje.
Hyvissä tuotteissa on vain tarvittavat kilkkeet, ei enempää eikä vähempää. Vaarana on toki yliyksinkertaistaminen, jolloin mutkat ovat jo liiankin suoria. Leonardo da Vincin sanoin:
“Simplicity is the ultimate sophistication.”