Janne Heinonen - Käytettävyys ja esteettömyys
Onko pakko tilata molemmat?
Käytettävyys
Vaikka useat tutkijat ovat määritelleet käytettävyyden käsitteen, sille ei ole pystytty tuottamaan yhtä yksikäsitteistä määritelmää. Kyseessä on varsin hankala käsite, jota voidaan tarkastella suppeasti yhtenä laatuominaisuutena esimerkiksi tehokkuuden näkökulmasta, tai ajatella sitä laajemmin tuotteen käytöstä seuraavana kokonaisvaltaisena laatukokemuksena.
Toisinaan myös subjektiivinen käyttäjän kokemus on tapa määritellä käytettävyyttä. Puhdasoppisessa käytettävyystutkimuksessa tarkastellaan pääsääntöisesti sitä, suorittaako tuote käyttäjän tahdon mukaisesti siihen suunniteltuja toimintoja. Käyttäjäkokemusta kartoitettaessa joudutaan sen sijaan puntaroimaan hieman hankalampia ja moniulotteisempia asioita, kuten esimerkiksi käyttäjän tuntemuksia ja kokemuksia.
Käytettävyys ei ole käyttöliittymästä havaittava yksiulotteinen ominaisuus, vaan se koostuu useista tekijöistä. Käytettävyyttä ei voida pohtia myöskään irrallaan käyttöliittymästä, joka saa osakseen paitsi suunnittelijan huomion, myös käyttäjän kritiikin.
Käytettävyysalan klassikko Jakob Nielsen jakaa käytettävyyden viiteen osa-alueeseen: opittavuuteen, tehokkuuteen, muistettavuuteen, virheettömyyteen ja miellyttävyyteen. Käytettävyyden osatekijät voivat olla myös ristiriitaisia vaatimuksiltaan. Esimerkiksi helposti opittava käyttöliittymä voi lukuisine käyttäjää ohjaavine ohjeistuksineen ja välivaiheineen olla kaukana tehokkaasta.
Verkkomediasuunnittelussa puhdasoppisen käytettävyysnäkökulman ohi ajaa usein ajatus käyttäjäkokemuksesta. Suunnittelun kohteeksi nousee tuotteen tai palvelun välittämä kokonaiselämyksellisyys. Käyttöliittymäsuunnittelussa voidaankin usein sanoa edettävän käyttäjälähtöisyyden sijasta asiakaslähtöisyyden ehdoilla.
Kun verkkosivujen käytettävyys on kohdallaan, siihen ei yleensä kiinnitä huomiota. Kun toiminnot ovat ilmiselviä, ei satunnaisenkaan surffaajan tarvitse alkaa ratkomaan ylimääräisiä käyttöliittymään liittyviä pulmia.
Esteettömyys
Käytettävyyden yhteydessä puhutaan usein myös saavutettavuudesta eli esteettömyydestä (engl. accessibility). Käytössä on myös jokseenkin samaa tarkoittava englanninkielinen termi Design for All, eli "kaikille tarkoitettu suunnittelu".
Esteettömässä suunnittelussa on lähtökohtana huomioida erityisryhmiä, joihin kuuluu aistiensa, motoriikkansa tai kognitiivisten kykyjensä suhteen poikkeavia ihmisiä. Esteettömyyden ja käytettävyyden suhde ei ole kuitenkaan tarkkarajainen ja niistä löytyy hyvin paljon yhteistä leikkauspintaa. Erityisryhmille suunniteltu tuote toimii yleensä suotuisalla tavalla myös tavalliselle käyttäjälle. Usein esteettömyysperiaatteiden mukaan suunnitellut palvelut näyttäytyvät ja käyttäytyvät hyvin esimerkiksi taskukokoisilla tai muuten erikoisemmilla päätelaitteilla surffattaessa.
Kaikille tarkoitettu suunnittelu ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tehtäisiin sananmukaisesti jokaiselle mahdolliselle käyttäjälle sopiva tuote tai palvelu. Tuotteen suunnittelu optimaaliseksi koko kuluttajakunnalle ei ole järkevää taloudellisesti eikä myöskään käytettävyysnäkökulmasta - eikä se ole käytännössä mahdollistakaan. Julkisen hallinnon puolella lienee kuitenkin halukkaita kumoamaan väittämä. Esimerkiksi julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTAn hyväksymien suositusten painopistealueina ovat nimenomaan asiointikäyttöliittymien monikanavaisuus, yhtenäisyys ja esteettömyys.
Myös Stakes ja TIEKE ovat koonneet aiheesta perustason muistion, jonka mukaisesti esteellisyyttä tavoittelevien suunnittelijoiden kannattaa sijoittaa tärkein asia verkkosivun loppuun, käyttää hankalaa ja monimutkaista kieltä, pitää sisältö ja ulkoasu tiukasti naimisissa keskenään, kirjoittaa linkkiin "klikkaa tästä" kohdeaiheesta piittaamatta sekä unohtaa kuvista ja äänistä vaihtoehtoinen teksti puhesynteesiä käyttäviä lukulaitteita ja tekstipohjaisia selaimia ajatellen.
Kuvittele että nettipalvelusi on vasara. Sopiiko se jokaiseen käteen ja ratkaiseeko se
varmasti käyttäjän naulaustarpeet? Onko vasaran käyttö miellyttävää, vai onko se
kenties liian raskas tai alimitoitettu käyrävartinen nysä? Fiskarssia vai alelaarin Made in Chinaa?
Entäpä jos naulauskäsi on paketissa?