Käytettävyydestä käyttäjäkokemukseen

Käytettävyydestä käyttäjäkokemukseen

Vaikka tutkijat ja konsultit ovat kilvan määritelleet käytettävyyden käsitettä, sille ei ole pystytty tuottamaan yksiselitteistä määritelmää. Kyseessä onkin varsin hankala käsite, jota voidaan tarkastella suppeasti yhtenä ominaisuutena, esimerkiksi tehokkuuden näkökulmasta, tai ajatella sitä laajemmin tuotteen käytöstä seuraavana laatukokemuksena.

Toisinaan myös subjektiivinen käyttäjän kokemus on tapa määritellä käytettävyyttä. Puhdasoppisessa käytettävyystutkimuksessa tarkastellaan pääsääntöisesti sitä, suorittaako tuote käyttäjän tahdon mukaisesti siihen suunniteltuja toimintoja. Käyttäjäkokemusta kartoitettaessa joudutaan sen sijaan puntaroimaan hieman hankalampia ja moniulotteisempia asioita, kuten käyttäjän tuntemuksia ja kokemuksia.

Käytettävyys ei ole käyttöliittymästä havaittava yksiulotteinen ominaisuus, vaan se koostuu useista tekijöistä. Käytettävyyttä ei voida pohtia myöskään irrallaan käyttöliittymästä, joka saa osakseen paitsi suunnittelijan huomion, myös käyttäjän kritiikin.

Käytettävyysalan klassikko Jakob Nielsen jakaa käytettävyyden viiteen osa-alueeseen: opittavuuteen, tehokkuuteen, muistettavuuteen, virheettömyyteen ja miellyttävyyteen. Käytettävyyden osatekijät voivat olla myös ristiriitaisia vaatimuksiltaan. Esimerkiksi helposti opittava käyttöliittymä voi lukuisine käyttäjää ohjaavine ohjeistuksineen ja välivaiheineen olla kaukana tehokkaasta.

Kun käytettävyys on kohdallaan, siihen ei yleensä kiinnitä huomiota. Kun toiminnot ovat ilmiselviä, ei satunnaisenkaan surffaajan tarvitse ratkoa ylimääräisiä käyttöliittymään liittyviä pulmia. Twitterissä kiertänyt lasautus kiteyttää käytettävyysasian tärkeyden hyvin ja vie kokonaisuutta vielä yhden muuttujan verran pidemmälle, joskin hyödyllisyyteen tarvitaan käyttöliittymädesignin lisäksi myös vetoavaa sisältöä:

Beautiful design gets you 30 seconds. Usable design, 30 mins. Useful design gets you a customer.

Verkkopalvelusuunnittelussa puhdasoppisten käytettävyysnäkökulmien sijaan pitäisikin miettiä laajemmin käyttäjäkokemusta, jolloin suunnittelun kohteeksi nousee tuotteen tai palvelun välittämä kokonaiselämyksellisyys.

Pikselia