Konsultti yritti myydä käytettävyyttä ja esteettömyyttä. Onko pakko ostaa molemmat?
Analysoin vastikään käytettävyyttä ja sen määritelmiä. Käytettävyyteen liittyy läheisesti myös esteettömyyden käsite. Esteettömässä suunnittelussa on lähtökohtana huomioida erityisryhmiä, joihin kuuluu aistiensa, motoriikkansa tai kognitiivisten kykyjensä suhteen poikkeavia ihmisiä. Fyysisen maailman esteettömyyttä edustaa esimerkiksi ramppi portaikon ohessa, joka tekee kohteesta saavutettavamman ainakin pyörillä liikkuvalle.
Esteettömyyden ja käytettävyyden suhde ei ole aivan tarkkarajainen ja niistä löytyy hyvin paljon yhteistä leikkauspintaa. Erityisryhmille suunniteltu tuote toimii yleensä suotuisalla tavalla myös tavalliselle käyttäjälle. Usein esteettömyysperiaatteiden mukaan suunnitellut palvelut näyttäytyvät ja käyttäytyvät hyvin esimerkiksi taskukokoisilla tai muilla erikoisemmilla päätelaitteilla. Fyysisessä maailmassa myös tervejalkainen voi kulkea ramppia pitkin.
Esteettömyyden ja saavutettavuuden periaatteet eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että tehtäisiin aina jokaiselle mahdolliselle käyttäjälle optimaalinen verkkopalvelu. Se mikä palvelee toista, saattaa olla toiselle riesa – eikä täydellisesti adaptoituvaa palvelua ole vielä tullut vastaan. Julkisen hallinnon puolella on taas hyvää yritystä tasapuolisuuteen, tai ainakin suosituksia siihen suuntaan. Esimerkiksi julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan hyväksymien suositusten painopistealueina ovat olleet nimenomaan asiointikäyttöliittymien monikanavaisuus, yhtenäisyys ja esteettömyys.
Myös muut organisaatiot ovat laatineet aiheesta asiallisia koonteja, joiden mukaisesti esteellisyyttä tavoittelevien suunnittelijoiden kannattaa mm. sijoittaa tärkein asia verkkosivun loppuun, käyttää hankalaa ja monimutkaista kieltä, pitää sisältö ja ulkoasu tiukasti naimisissa keskenään, kirjoittaa linkkiin “klikkaa tästä” kohdeaiheesta piittaamatta sekä unohtaa kuvista ja äänistä vaihtoehtoinen teksti puhesynteesiä käyttäviä lukulaitteita ja tekstipohjaisia selaimia ajatellen.
Kun mietit vastausta alussa esitettyyn kysymykseen, niin toimi seuraavasti:
Kuvittele että nettipalvelusi on vasara. Sopiiko se jokaiseen käteen ja ratkaiseeko se varmasti käyttäjän naulaustarpeet? Onko vasaran käyttö miellyttävää, vai onko se kenties liian raskas tai alimitoitettu käyrävartinen nysä? Fiskarsia vai alelaarin Made in Chinaa?
Ja mitä jos naulauskäsi onkin paketissa?