Verkkopalveluiden mobiiliulottuvuuden pitäisi olla jo itsestäänselvää vuonna 2016, mutta näin ei vielä valitettavasti ole. Usein kipuillaan esimerkiksi mobiilisivustojen, responsiivisuuden ja sovellusten ristiaallokossa.
Toisaalta jo tehdyt tuotokset saattavat olla laadultaan sitä ja tätä, joten laakereilleen ei sovi jäädä lepäämään. Lisäksi erilaiset mahdollisuudet mobiiliulottuvuuden paranteluun kehittyvät rivakkaa tahtia. Esimerkiksi Frosmo tarjoaa palveluita kankean julkaisujärjestelmän ohittamiseksi, jos isompi remontti antaa odotuttaa itseään.
Oma näkökantani mobiilisovelluksia kohtaan on ollut aikaisemmin melko kriittinen. Olen vaatinut sovelluksille selkeää ja selvästi verkkosivustosta eroavaa perusteltua käyttötarkoitusta ja aion toimia näin edelleenkin. Toisaalta odotan sivustojen toimivan päätelaitteesta riippumatta kutakuinkin yhtenäisellä tavalla. Muoto kannattaa olla toki käyttökontekstiin mukautuva.
Mobiilisivustot eivät ole vain kiireisille
Tien päällä käytetään sivustojen mobiiliversioita luonnollisesti enemmän kuin toimistolta tai pöydän ääreltä, mutta toisaalta myös enenevissä määrin sohvan pohjalta käsin, vaikka aikaa ja mahdollisuuksia olisi isommankin ruudun tavoitteluun. Ainakin minä olen niin laiska, että kaivan puhelimen taskustani ja surffaan sillä, vaikka viiden metrin päästä löytyy kotikonttorin läppärillä varustettu työpiste. Yleensä työläämpi tehtävä tai mobiiliversion kehno toteutus ajavat minut liikkeelle, mutta vain jos sivuston tai tavoitteen houkuttelevuus ovat riittävät. Sisältö ja käyttäjäpolku kannattaa siis pitää eheänä kaikkialla.
Tonttimaa on arvokasta mobiilissa
Vaikka sama sisältö ja toiminnallisuus löytyisivätkin eri näkymistä, niin usein pienten päätelaitteiden pienempi ruututila unohdetaan. Tai siitä ei välitetä. Sivulta toiselle mukana seuraava logo ja massiivinen menu saitin yläreunassa työntävät varsinaisen sisällön virtuaaliseen viiden metrin syvyyteen. Toki sormella skrollailu on arkea, mutta miksi vaivata käyttäjää millään ylimääräisellä? Usein kyseessä ovat jonkin näkökannan mukaan välttämättömät elementit, mutta ne voi tetristellä ahtaassa tilassa napakampaan tilaan ja järjestykseen. Myös piilottamisen ja esiintuomisen taktiikat ovat toimivia navigaatioratkaisuja, kunhan käyttäjä vain saa toiminnoista riittävästi vihiä osatakseen niitä käyttää. Ymmärrettävyyden ja toimivuuden voi myös testata, jos halua riittää.
Joskus taskuveitsi ei vain riitä
Vaikka sisällön saisikin paketoitua nätisti pienempään tilaan ja pienellä ruudulla operoivan käyttäjän ulottuville, tuottaa toiminnallisuus usein ongelmia. Perusklikkailu yleensä sujuu, mutta harmit alkavat sisällän syöttämisestä. Tekstisyötteen määrä pitäisi minimoida mobiilissa, sillä virtuaalinäppäimistöllä lomakekenttien täyttäminen nyt vaan on tuskallista toimintaa. Huomattavasti hankalampaa kuin vaikkapa erillisen chattisovelluksen käyttö, joka sekin voi keski-ikäisestä ja -äkäisestä käyttäjästä tuntua joskus hankalalta. Joten vaikka linkkuveitselläkin saa aikansa urakoituaan puun poikki, toimii kunnon saha monessa tapauksessa edelleen paremmin.