Anna meille meidän jokapäiväinen ketteryytemme

Anna meille meidän jokapäiväinen ketteryytemme

Ketterä on niin taajaan käytetty sana, että se tuntuu jo silkalta sanahelinältä. Arvolistaukseen ketteryyttä ymppäävä johtaja ja SCRUMista innostunut työntekijä mieltävät ketterän merkityksen luultavasti toisistaan poikkeavalla tavalla. Ja kolmas parkuu viikkopalaverissa termin harhaanjohtavasta käytöstä.

Leenamaija Otala on kuitenkin kuvannut ketteryyttä mainiolla tavalla kirjassaan Ketterä oppiminen:

“Ketteryys on pohjimmiltaan ajattelutapa, jolla ihmisten ja organisaatioiden pitäisi suhtautua monimutkaiseen ja jatkuvasti muuttuvaan maailmaan. Ketteryys missä tahansa toiminnossa syntyy, kun painotetaan joustavuutta ja sopeutumiskykyä, työskennellään lyhyissä palautesilmukoissa, toimitaan itsenäisesti ja läpinäkyvästi. Ketterä toiminta edellyttää, että palautesilmukoiden välissä tapahtuu oppimista, oppimista ketterästi.”

Ketteryyttä tuetaan erilaisilla työkaluilla, toimintamalleilla ja viitekehyksillä, mutta ne eivät yksinään synnytä ketteryyttä. Ketteryys ei synny myöskään joustavalla säntäilyllä toisten oikkujen mukaisesti. Tarvittavat ainekset ovat siis:

  • Joustavuus ja sopeutumiskyky
  • Lyhyet palautesilmukat
  • Itsenäinen ja läpinäkyvä toiminta
  • Oppiminen ja toiminnan / suunnan muuttaminen sen mukaisesti

Kuva: Åsa Kronkvist/Flickr (CC BY-NC 2.0)

Pikselia